Talvi
Takatalvi toi lisää lunta
27/03/23 20:02
Kevät oli jo tuossa, mutta tänään takatalvi tuli myös etelärannikolle. Päivän aikana lunta on satanut yli kymmenen senttiä, ja lumi peittää taas maanpintaa.
Sinänsä Suomen keväisiin kuuluvat nopeat sään vaihtelut: välillä on lämmintä ja aurinko paistaa, seuraavana päivänä voi olla viileää ja lunta tuiskuttaa.
Kalenteria katsomalla kuitenkin huomaa, että kevät saapuu vääjäämättä, kohta ollaan jo huhtikuussa.
Sinänsä Suomen keväisiin kuuluvat nopeat sään vaihtelut: välillä on lämmintä ja aurinko paistaa, seuraavana päivänä voi olla viileää ja lunta tuiskuttaa.
Kalenteria katsomalla kuitenkin huomaa, että kevät saapuu vääjäämättä, kohta ollaan jo huhtikuussa.
Uutelan keväisillä rannoilla
26/02/23 18:18
Helmikuu on lopuillaan, kevät on juuri tuloillaan. Helsingin Uutelan metsässä on vielä kohtalaisen paljon lunta kallioilla ja kuusikoissa. Rannassa on jäätä enää vain vähän, ja avovesi kimmeltelee jo muutamien satojen metrien päässä. Isokoskelot, telkät ja allit uivat merellä, merkkeinä keväästä. Käpytikat rummuttavat ja palokärki etsii ruokaa kuusikossa.
Uutelan metsä on osin suojeltua luonnonsuojelualuetta, sen sisällä on komeita kallioita ja niiden välisiä painanteita. Kosteimmilla paikoilla kasvaa tervaleppiä, mutta pääosin metsät ovat jykevää kuusikkoa ja kalliomännikköä.
Luontopolku kiertää aluetta ja alueella on myös muutamia tulentekopaikkoja. Uutelaan pääsee melko hyvin myös julkisella liikenteellä, joten aluetta voi suositella mainioksi päiväretkikohteeksi Helsingin itäosassa.
Uutelan metsä on osin suojeltua luonnonsuojelualuetta, sen sisällä on komeita kallioita ja niiden välisiä painanteita. Kosteimmilla paikoilla kasvaa tervaleppiä, mutta pääosin metsät ovat jykevää kuusikkoa ja kalliomännikköä.
Luontopolku kiertää aluetta ja alueella on myös muutamia tulentekopaikkoja. Uutelaan pääsee melko hyvin myös julkisella liikenteellä, joten aluetta voi suositella mainioksi päiväretkikohteeksi Helsingin itäosassa.
Pieni ja ahkera: pikkutikka
30/01/23 09:11
Pikkutikka on Suomen tikoista pienin, vain hieman varpusta isompi. Se ruokailee usein pienillä oksilla tai jopa takiaisilla etsimässä hyönteisiä ravinnoksi. Osa pikkutikoista muuttaa talveksi pois, mutta osa on täällä ympäri vuoden. Keväällä koiras kiikittää kuuluvasti reviirillään ja toivoo naaraan kuulevan sen. Kuvassa on juuri koiras, jonka erottaa naaraasta kokopunaisesta päälaesta.
Talvi jatkuu Vanhankaupunginlahdella
29/01/22 17:48
Tammikuu on lopuillaan. Helsingin Vanhankaupunginlahdella maisemat ovat vielä talviset, ja lisää lunta on luvassa. Lintuja on vähän näkyvillä, enimmäkseen tiaisia, variksia, käpytikkoja ja mustarastaita. Ruokintapaikalla on kolme kottaraista, ja kanahaukkapari lentää soidinta lahden itäreunalla.
Mutta jo kuukauden kuluttua tilanne voi olla toinen, kun ensimmäiset muuttolinnut saapuvat. Niitä odotellessa kannattaa nauttia talvesta, ja joka sää on retkisää.
Lammassaren hoitoniitty
Polku Lammassaareen.
Pornaistenniemen ruovikkoa lintutornista nähtynä.
Mutta jo kuukauden kuluttua tilanne voi olla toinen, kun ensimmäiset muuttolinnut saapuvat. Niitä odotellessa kannattaa nauttia talvesta, ja joka sää on retkisää.
Lammassaren hoitoniitty
Polku Lammassaareen.
Pornaistenniemen ruovikkoa lintutornista nähtynä.
Koskikararetkellä
10/01/19 08:27
Juuri satanut lumi on peittänyt puiden oksat. Joelle vievä polkukin on aivan lumen peitossa. On kaunis tammikuinen talvipäivä. Nurmijärven Myllykoski on yksi monista Vantaanjoen koskista. Useimpina talvina sieltä voi löytää koskikaran, tai useampiakin.
Nyt koskikara löytyi heti maantiesillan vierestä. Ja toinen sillan toiselta puolelta. Välillä ne ajoivat toisiaan takaa, sillä koskikarat pyrkivät pitämään itsellään pienen reviirin joen varrella. Toista koskikaraa ei haluta aivan viereen syömään joen pohjasta löytyviä toukkia. Vaikka koskikara on hyvin karaistunut lintu, talvi on silti sillekin ankaraa aikaa ja ruoka-apajille ei toista koskikaraa hevillä päästetä.
Koskikara voi olla hankala kuvattava, sillä se lentää herkästi joen toiselle rannalle tai toiseen kohtaan jokea. Rauhallisesti lähestymällä sitä pääsee usein kuitenkin kuvaamaan sopivalta etäisyydeltä. Jos koskikara ei halua pysyä paikoillaan, älä hätyytä sitä kulkemalla jatkuvasti sen perässä, vaan etsi toinen koskikara.
Koskikarojen katselemiseen hyviä paikkoja pääkaupunkiseudulla ovat Myllykosken lisäksi Vantaan Vantaankoski ja Pitkäkoski ja Helsingin Vanhankaupunginkoski. Pienvesien vedenlaatu on parantunut viime vuosina, ja koskikaroja voi löytää myös pienistä kaupunkipuroista, kuten Helsingissä Longinojalta tai Haaganpurosta. Espoossa varmoja koskikarapaikkoja ovat mm. Nuuksion Brobacka ja Haukkalammen puro.
Nyt koskikara löytyi heti maantiesillan vierestä. Ja toinen sillan toiselta puolelta. Välillä ne ajoivat toisiaan takaa, sillä koskikarat pyrkivät pitämään itsellään pienen reviirin joen varrella. Toista koskikaraa ei haluta aivan viereen syömään joen pohjasta löytyviä toukkia. Vaikka koskikara on hyvin karaistunut lintu, talvi on silti sillekin ankaraa aikaa ja ruoka-apajille ei toista koskikaraa hevillä päästetä.
Koskikara voi olla hankala kuvattava, sillä se lentää herkästi joen toiselle rannalle tai toiseen kohtaan jokea. Rauhallisesti lähestymällä sitä pääsee usein kuitenkin kuvaamaan sopivalta etäisyydeltä. Jos koskikara ei halua pysyä paikoillaan, älä hätyytä sitä kulkemalla jatkuvasti sen perässä, vaan etsi toinen koskikara.
Koskikarojen katselemiseen hyviä paikkoja pääkaupunkiseudulla ovat Myllykosken lisäksi Vantaan Vantaankoski ja Pitkäkoski ja Helsingin Vanhankaupunginkoski. Pienvesien vedenlaatu on parantunut viime vuosina, ja koskikaroja voi löytää myös pienistä kaupunkipuroista, kuten Helsingissä Longinojalta tai Haaganpurosta. Espoossa varmoja koskikarapaikkoja ovat mm. Nuuksion Brobacka ja Haukkalammen puro.
Viimeiset syysvärit Harakassa
21/10/18 21:34
Lokakuu on jo loppupuolella, lämmin syksy vaihtuu vähitellen kylmäksi talveksi. Syksyn viimeiset lehdet loistavat vielä puissa ruskan väreissä. On punaista, keltaista ja okraa sävyä. Monissa koivuissa on vielä runsaasti kauniin keltaisia lehtiä etenkin alaoksilla. Jokainen tuulinen päivä kuitenkin riipii lehtiä puista.
Syksyn lämpö näkyy vielä kasvillisuudessa, keto-orvokit kukkivat runsaina. Lintumaailma on hiljentynyt, valkoposkihanhien parvi lentää ylitse, saaressa rätisee peukaloinen ja tiaiset ja pikkuvarpuset häärivät rakennusten ympärillä.
Auringon laskiessa Harakan saari käy nukkumaan, herätäkseen taas keväällä lintujen paljouteen.
Syksyn lämpö näkyy vielä kasvillisuudessa, keto-orvokit kukkivat runsaina. Lintumaailma on hiljentynyt, valkoposkihanhien parvi lentää ylitse, saaressa rätisee peukaloinen ja tiaiset ja pikkuvarpuset häärivät rakennusten ympärillä.
Auringon laskiessa Harakan saari käy nukkumaan, herätäkseen taas keväällä lintujen paljouteen.
Talviretki Torronsuolle ja Liesjärvelle
05/02/18 21:58
Vain hieman yli tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsee kaksi Lounais-Hämeen helmeä, Torronsuo ja Liesjärvi. Torronsuo on laaja keidassuo. Tutustumisen suohon voi aloittaa Kiljamosta, jossa on pysäköintialue ja lintutorni sekä pieni pätkä esteetöntä pitkospuuta suon laitaan. Talvella tosin kaikki pitkospuut ovat enemmän tai vähemmän vaikeasti kuljettavissa, lumitilanteesta riippuen.
Suon reunat ovat mäntyrämettä, mäntyjen alla kasvaa laajoja suopursukasvustoja. Vähitellen männikkö harvenee ja männyt mataloituvat, avosuo häämöttää. Avosuolla on monelaisia suotyyppejä; harvaa mäntyrämettä, saranevaa, rahkanevaa ym. Talvella kaikki on tasaisen lumipeitteen alla.
Liesjärven alueella voi tehdä retken esimerkiksi Kyynäränharjulle, joka on kapea harjukannas järvien välissä. Toinen retkikohde on Korteniemen perinnetila. Talvella rakennukset uinuvat hiljaisina ja lumivaipan ympäröiminä, mutta kesällä alueella on lampaita ja mahdollisuus tutustua perinteiseen hämämäläiseen maatilaan.
Matkalla Korteniemen tilalle on hienoa metsää, joista onnekkaat voivat löytää useita tikkalajeja.
Suon reunat ovat mäntyrämettä, mäntyjen alla kasvaa laajoja suopursukasvustoja. Vähitellen männikkö harvenee ja männyt mataloituvat, avosuo häämöttää. Avosuolla on monelaisia suotyyppejä; harvaa mäntyrämettä, saranevaa, rahkanevaa ym. Talvella kaikki on tasaisen lumipeitteen alla.
Liesjärven alueella voi tehdä retken esimerkiksi Kyynäränharjulle, joka on kapea harjukannas järvien välissä. Toinen retkikohde on Korteniemen perinnetila. Talvella rakennukset uinuvat hiljaisina ja lumivaipan ympäröiminä, mutta kesällä alueella on lampaita ja mahdollisuus tutustua perinteiseen hämämäläiseen maatilaan.
Matkalla Korteniemen tilalle on hienoa metsää, joista onnekkaat voivat löytää useita tikkalajeja.
Talviretkiä peltoaukeille
20/01/18 14:14
Kun lumi peittää maan, kasvien ja eläinten havainnointi vaikeutuu. Avoimilla pelloilla voi lumen pinnalla nähdä eläinten jälkiä merkkinä niiden yöllisestä liikkumisesta alueella. Mutta päivällä pellot ovat usein autioita lumilakeuksia.
Silloin eläimiä kannattaa etsiä peltosaarekkeista ja peltojen reunoilta. Monesti latojen ympäristöt ovat hyviä paikkoja, sillä latoihin jääneet heinät tai viljat ja niiden siemenet houkuttelevat pikkujyrsijöitä ja ne taas houkuttelevat saalistajia. Myyräjahdissa ovat mm. Lumikko, kärppä tai kettu. Tänä talvena on Etelä-Suomea myöten nähty tavallista enemmän myös siivekkäitä petoja, hiiripöllöjä ja jopa lapinpöllöjä.
Hiiripöllö
Silloin eläimiä kannattaa etsiä peltosaarekkeista ja peltojen reunoilta. Monesti latojen ympäristöt ovat hyviä paikkoja, sillä latoihin jääneet heinät tai viljat ja niiden siemenet houkuttelevat pikkujyrsijöitä ja ne taas houkuttelevat saalistajia. Myyräjahdissa ovat mm. Lumikko, kärppä tai kettu. Tänä talvena on Etelä-Suomea myöten nähty tavallista enemmän myös siivekkäitä petoja, hiiripöllöjä ja jopa lapinpöllöjä.
Hiiripöllö