Nature Experts

Valkoposkihanhi

Syksyn hanhia

Syksyllä Helsingin nurmikoilla on paljon valkoposkihanhia. Ne viivyttelevät niin kauan, kunnes pakkaset ja lumi ajavat viimeisetkin muutolle.
Joskus niiden seurassa on kanadanhanhia. Tai jotain muita, kuten nyt yksinäinen nuori sepelhanhi. Sepelhanhi ei juuri ihmisistä piitannut, ei varmaan ole tundralla montaa ihmistä vielä elämässään kohdannut. Luottavaisena se laidunsi puiston nurmikolla.

2N5A7807_edit
Valkoposkihanhi.

2N5A7796_edit
Sepelhanhi.

2N5A7793_edit
Kanadanhanhi.

Lintupoikueet jo kuoriutuneet

Vesilintujen poikaset ovat jo kuoriutuneet Etelä-Suomessa. Sinisorsan, telkän ja valkoposkihanhen poikaset seuraavat emojaan. Telkällä ja sinisorsalla on usein paljon poikasia, mutta monet niistä ei selviä hengissä lentokykyisiksi saakka. Saalistajat korjaavat omansa.
IMG_9943
Sinisorsapoikue.

IMG_9957
Telkkä poikasineen.

IMG_9760

Valkoposkihanhia.

Harakan saaren kevät

Harakan saari sijaitsee vain lyhyen venematkan päässä Helsingin Kaivopuiston edustalla. Keväällä ja alkukesällä saaren luonnossa näkyvimpiä ovat saaristolinnut: valkoposkihanhet, kalalokit, haahkat ja meriharakat. LIntuja on paljon, ja ne ovat tottuneet pesimään aivan polkujen vierellä. Siksi onkin tärkeää, että vierailijat kulkevat pesimäaikana vain polkuja pitkin. Osa pesistä voi olla aivan polun reunalla, joten on tärkeää myös katsoa jalkoihinsa, ettei vahingossa riko pesää.
Harakassa pesii runsaasti valkoposkihanhia, jotka ovat runsastuneet Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana. Pesäänsä puolustava koiras voi olla hieman ärtyisä, mutta siitä selviää kun ei kulje koiraan ja hautovan naaraan välistä, ja väistää hieman kauemmas.
Kalalokki on saaren runsain lokkilintu, ja niitä pesii kallioilla valkoposkihanhien seurana. Maassa olevaa munapesää voi olla vaikea huomata, joten on parasta katsoa mihin astuu. Poikasaikana kalalokit puolustavat poikasiaan kiihkeästi, joten silloin on vain paras vaihtaa hieman paikkaa.
Meriharakka on saariston "porkkananokka". Sen mustavalkoinen väritys ja suuri punainen nokka tekevät siitä helposti tunnettavan. Se on lisäksi varsin äänekäs.
Haahkauros on hieno mustavalkoisessa juhlapuvussaan. Naaraat ovat ruskeankirjavia, ja hautoessaan ne luottavat täysin suojaväriinsä, eivätkä poistu pesältä.
Hyvä reitti on lähteä laiturilta vasemmalle ja kävellä pohjoisrantaa lintujentarkkailupiilolle asti. Sieltä voi kävellä suojelualueen reunaa etelärannan kalliolle. Kallioilla on kivillä rajattuja polkureittejä, jota käyttämällä pääsee kohti päärakennusta ja sen vieressä olevaa korkeaa vallia, jossa on näköalapaikka. Sen jälkee voi vielä tehdä kierroksen saaren länsiosassa tai palata suoraan venerantaan.
Liikkuessasi Harakassa on tärkeää, että kunnioitat lintujen pesimärauhaa. Jos emon pelästyttää pesältä, on vaarana että varikset käyvät syömässä munat. Kun kuljet rauhassa polkuja pitkin, pääset näkemään lintuja hyvin läheltä, elämys jota on vaikea päästä kokemaan missään muualla pääkaupunkiseudulla.
039A3603_edit
Harakan luontotalo
039A3607_edit
Valkoposkihanhi hautoo
039A3633_edit
Kalalokki
039A3647_edit
Meriharakka
039A3761_edit
Haahka

Tämä sivusto käyttää evästeitä toiminnassaan.